Vappumelonta

Mitäpä sitä muuta vappuaattona kuin vesille. Ei näin vanhana jaksa oikein juhliakaan enää. Enkä pidä juhlahumusta. Enemmän näistä lähiseutujen pikkukoskien kumusta.

Meloimme siis vapun kunniaksin kolmisin Lempäälän keskustan ympäri. Linkin spekseistä poiketen jätimme Salonsaaren kiertämättä. Näin reitti lyheni hitusen. Aikaa kului pari-kolme tuntia.

En ole tuota reittiä aiemmin kiertänytkään, vaikka asun ihan kulmilla. Nyt puute tuli korjattua.

1. Matkasuunnitelma ja varusteet

Heksa ehdotti retkeä parin päivän varoitusajalla. Koska meille oli tulossa iltapäivällä juhlavieraita, tarkoitti tämä lähtövalmisteluiden osalta myös sitä, että jouduin siivoamaan asuntomme ja pesemään vessan jo aatonaattona. Näin pääsisimme aamupäivällä ajoissa matkaan ja ehtisimme ajoissa takaisin Tampereelle. Ei auttanut mikään. Tartuin siis ajoissa toimeen.

Lähtöaamuna pakkasin vielä mukaan vedenpitävästi vaihtovaatteet ja parit sämpylät. Pukeuduimme takatalven takia kanssa hyvin lämpimästi. Lopuksi pojalle jalkaan huopakumpparit ja itselle kesäkumpparit sekä mukaan kummallekin vielä pelastusliivit. Ja sitten menoksi.

Heksa otti mukaan myös paljon kokeneen ja elämää nähneen, vedenpitävän kameransa. Kameralla sitten kuvasimme koskenlaskuvideoita. Näistä on tarkoitus editoida jotakin lähiaikoina -- aivan kuten edellisestäkin reissusta.

2. Siirtymiset

Heksa nousi meidät ystävällisesti kello yksitoista ja syöksyimme läpi takatalven ja vihmovan aattorännän kohti lähtöpaikkaa Turuntien kupeessa. Ajokin ikkunasta räpsäisty kuva valottanee päivän säätarjontaa. Jota ei tietenkään voi kuvata muuksi kuin ihanaksi. Kiillon tehdas moottoritien kupeessa.

Rehellisyyden nimissä todettakoon, että palatessa kahden jälkeen alkoi sää jo hiukan parantua. Ja jo aiemmin alkoi hiukan lämmetä. Kaikilta alittamiltamme silloilta tippui mukavasti niskaan ihanan raikasta sohjonsulamisvettä.

3. Itse kohteessa (yleistä)

Reitti on helppo meloa ja kunhan vaaranpaikat tuntee, ei siellä pitäisi tulla eteen ongelmia.

Herralankosken yläpuolella on ehdottomasti noustava maihin ja kannettava kanootti sillan yli alavirtaan. Paikka on kuitenkin merkitty selkeästi. Alapuoleisessa kuvassa näkyy kohta, johon ei ole kanootilla asiaa. Sillan alla väijyy suunnittelun helmenä häijy stoppari pahimmassa mahdollisessa paikassa. Ollos valpas. Tämän jälkeen koski jatkuu vielä, eli virtaankin kyllä pääsee.

Välittömästi kuvan vangitseman kohdan jälkeen bongasimme useita rantakalastajia. Taidan itsekin palata paikalle virpomaan vielä lähiaikoina.

Herralankoski ei toki ole ainut, jossa pitää ymmärtää, minne on menossa. Reitin koskissa ja nopeasti virtaavissa paikoissa on kiviä ja virta on monin paikoin voimakas, mutta valppaasti edeten ja tunnollisesti eteenpäin nähäitsemällä ei pitäisi tulla ongelmia.

Pidin reitistä kokonaisuutena, vaikka se kauniisti sanottuna aikamoista kulttuurimaisemaa onkin. Lempäälän näkee kyllä monelta kantilta. Helsinkiin sojottavien rautatiesiltojen alittaminen oli kiintoisaa monestakin syystä -- ja ei vähiten siitä, että niitä pitkin paiskoi nytkin jatkuvasti junia. Taitaa hyvin, hyvin todennäköisesti olla Suomen vilkkaimmin liikennöityjä rataosuuksia tämä Tampereen ja Helsingin väli.

Löytypä reitiltä luontoakin. Alla on kuva alun Herralanvuolteelta. On pittoreskia latoa ja peltomaisemaa.Toki asuintaloja myös.

Myös koko postauksen aloittanut kahlailukuva, lähtöpaikalta, on Herralanvuolteen tietämiltä. Poika on kuulemma siinä velho, joka etsii loitsuja. Taitaa kutsua veden väkeä.

Lintujärvenä kannattaa ehdottomasti mainita erikseen tässä yhteydessä Ahtialanjärvi, jonne päädyimme aivan lopuksi eli juuri ennen autolle melomista. Bongasimme sieltä muun muassa kanadanhanhen. Ehkä. Kommentointiosastoon voi tarkentaa, jos on lintumiehiä luvulla. Olen itse alkanut harrastaa aihepiiriä vasta vastikään. Tästäkin ja tämän vuoden havainnoista on tulossa oma postauksensa.

4. Reitti maastossa

Reitti oli tietenkin se, jonka luonto ja ihmisen vesistönmuokkaus virtaavassa vedessä meloessa mahdollistaa.

Alussa jo linkkasin valmista reittikuvausta, joka löytyy googlemapsista.

Mahdottoman reitin pääosin alavirtaan meloen ja silti aloituspisteeseen palaten mahdollistaa Lempäälän kanava sulkuineen. Automatisoitu järjestelmä oli valitettavasti vielä talvihorroksessa, joten emme päässeet melomaan kanavaa vastavirtaan massiivisten sulkupatoluukkujen läpi. Kantohommia tuli.

Alakuvassa Heksa palaa ikuisesti rikospaikalle pojan ihastelessa kanavaa. Kanniskelimme vuorotellen kamoja ja kanoottia koko kanavan mitan -- satoja metrejä. Jonkin verran tuli talsittua edestakaisin. Toki tähän kanniskeluun ja edestakaiseen ravailuun on jo myös yhdessä totuttu. Vanhaa huttua. Kuten kesällä 2016 Vätsärissä (linkki puuttuu, juttu tulossa).

5. Seura ja kohtaamiset

Bongasimme pikajunia, vappukalastajia, rantalempääläläisiä arkitoimissaan, sekä mahdollisesti kanadanhanhen. Plus sinisorsia, västäräkkejä, montaa sorttia lokkeja ja ainakin yhtä sorttia tiiroja. Retki retkeltä tiedostan yhä suuremman tarpeen opetella kunnolla näitä Suomessa tavattavia, yleisimpiä lintulajejamme. Ikään kuin kuuluu tähän ulkoilmaharrastukseen. Lupaan siis ja vannon.

Heksalle jälleen kerran kiitokset hyvästä reissusta, reittioppailusta ja mahdollistamisen vaivasta.

Poikaa melominen pelotti. Tämä ilmeni metelöimisenä ja satunnaisena hangoitteluna. Ei vain tahtonut millään myöntää, ettei vain jatkossa vaaranna pääsyjä mukaan. Vasta kotona lipsahti. Joka tapauksessa reipas oli hän. Retkellä oli kuitenkin kylmä, satoi räntää ja pahimmilla avopaikoilla tuuli todella kovaa (poistuimme jopa kerran rantaan juoksentelemaan, että pikkumiehen veri alkaisi kiertää). Lisäksi näissä mukana aina pieni, hyvin jo ihan pepputuntumalla tiedostettu kaatumismahdollisuus.

Yllättävän sitkeä kuitenkin, noin seitsenvuotiaaksi. Ylitti itsensä.

6. Kerättyä tai kalastettua

Löysin hyvän vappufiiliksen. Eikä huomenna ole krapulaa. Tuskin edes helliä harteita. Reitti oli kuitenkin mukava pikkupyrähdys eikä mikään Ben Hur -tyylinen kaleeriorjakokemus. Ramming speed ja iloinen rysähtely vihollisalusten kylkeen ei muutenkaan toimi inkkarilla, jonka keula on kepeää lasikuitua tahi -- kuten meillä -- Wenonahin joustavaa komposiittimuovia.

Kuten todettua, palaan vielä koskipaikoille kalastelemaan. Seuraavaksi ohjelmassa on paikallisten erityislupa-asioiden tarkistaminen.

7. Vaaranpaikat ja ongelmatilanteet

Onneksi ei mitään. Unohdin varata pojalle ja itselleni kypärät. Helpossakin koskenlaskussa kuitenkin ainakin periaatteessa tarpeen. Seuraavalla kerralla pitää olla kauempaa viisas.

Toisaalta useimmat paikat olivat fiksusti edeten helppoja ja melkomoisen turvallisia. Kuvassa näkyvä Kuokkalankoski on mielestöni tällainen. Siinä virtaa paljon vettä, mutta uoma on yhtä selkeä ja tasainen kuin läheinen Helsingin-Tampereen moottoritie.

Myös seuraavat kuvat ovat samaiselta koskelta. Mielenkiintoisia vanhan sillan jäänteitä.

Kun sivilisaatio aikanaan kaatuu, on melontareittiemme varrella paljon näitä. Vapaampia retkeilyaikoja odotellessa.

8. Ulkoilmataitojen kehittyminen

Paikallistietous kasvoi.

Opin ymmärtämään, että jälkikasvu voi sekä pelätä että myös haluta samalla, että häntä pidetään rohkeana. Tärkeä tieto jatkossa. Tarkoitus on nimittäin retkeillä yhdessä. Paljon. Pitää osata asettua minimiekkosen asemaan, että osaa pitää hyvää fiilistä yllä.

9. Yhteenveto, vinkit ja suositukset

Mukava pikkuretkikohde ja tavallisesta poikkeava keino tutustua Lempäälään. Lisäplussaa mahdottoman kuvion muotoisesta rengasreitistä (pääosin) alavirtaan. Suosittelen. Lempäälästä löytynee tarvittaessa kanootinvuokraajia.

Etenkin lähiretkikohteena aivan mahtava. Tampereelta käsin paikalle suhauttaa vaivattomasti. Mene. Älä toki takki auki.

10. Reissun teemakappale

Taistelevat banjot. Omistettu kaikille kanoottiavusteisesti itsensä voittaneille.

Kommentit

  1. Asiallista meininkiä.
    Asian vierestä: Herralankoski on muuten Muroleen ohella Pirkanmaan paras koskikarakoski (eikö olekin hieno sana).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Harmin paikka, ettei nähty! Oli niin täynnä kevätkalastajaa, ettei varmaan lintu malttanut sekaan. Jos siellä juuri nyt sellaista majailee.

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Liukulumisukset

Leppoisa Lemmenjoki 27.3.-3.4.2019

Basecamp 24.-26.5.2019